torstai 10. joulukuuta 2015

Cult of Cancer #2




- En vain ymmärrä miten syöpä liittyy terroristiseen uusnatsitoimintaanne?

- Ikävä kyllä 'natseja' oli edelleenkin vain viime vuosisadalla saksassa. Terrorismi on jo imartelua.. Olen vain tavallinen kansalainen. Mutta syöpä.. sehän on koko homman kivijalka: Kun tauti on jo liian pitkällä... niin yksinkertaisesti.. Me parantumattomasti sairaat.. Teemme sen mitä terveet eivät uskalla. Meillä ei ole mitään hävittävää joten taistelemme veristä vastajihadia. Oikeuslaitos saa tehdä mitä haluaa, olemme jo voittaneet sodan. Meillä ei ole järjestöä.. Meillä ei ole organisaatiota.. Me vain sairastamme syöpää.






- Tuo on hulluin idea mihin olen törmännyt urallani.. Olette sairaita..

- Olemme, hyvin sairaita, kiitos kysymästä, kuolemansairaita jos saan korjata. Syöpäsäätiötä emme tosin kaipaa eivätkä he meitä noteeraisikaan.. Ei meillä mitään omaa roosanauhaakaan ole. Vai miten olisi sellainen, mutta vain mustana?







- Ylimielisyys ei auta sinua pätkääkään tilanteessasi. 

- Tilanteessani? Kuoleman edessä voin olla mitä haluan, kukaan ei voi minua enää tuomita tai arvostella. Sanasi ovat ilmaa. Tämä kirottu kansantauti tulee pelastamaan meidät.

- Meidät?

- Eurooppalaiset.




- Tapoit myös naisia ja lapsia sillä tuhopoltollasi. Sano minulle päin naamaa ettet kadu, ettet tunne mitään.

- Ei, en tunne mitään. Joko me tai he. Luulisi sinun oikeusoppineena käsittävän laajoja kokonaisuuksia, historiaa, kulttuurien välistä juopaa ja dialogia tuhansien vuosien ajalta. Tiedät faktat mutta et välitä... Tuomme kuolemallamme lupauksen elämästä teille muille ja tuleville sukupolville, maksamme velkamme menneille...




- Joudut psykiatriselle, tiedätkö.. Vankisairaalaan.

- Sillä ei edelleenkään ole mitään väliä. Kuolen parin kuukauden sisällä, ja vein jo mukanani moninkertaisen määrän valloittajiamme. Minut palkitaan... 




- Kyllä palkitaan, hullun leimalla ja mielisairaalareissulla.

- Tulevaisuudessa minua muistetaan suurena sankarina. Se mitä nyt tapahtuu on irrelevanttia. Olet vain nuori, pieni sielu, tomuhiukkanen ajan historiassa etkä voi ymmärtää kiitollisuutta, velvollisuuksia menneitä ja tulevia sukupolvia kohtaan. Et ymmärrä miten käsitys tästäkin aiheesta muuttuu vuosisatojen kuluessa. Olisin varmasti tehnyt tämän terveenäkin ennemmin tai myöhemmin. Mutta parempi näin, aikaisemmin, nyt meillä on vielä mahdollisuus näyttää esimerkkiä.




- Meillä ei taida olla muuta keskusteltavaa. Hyvästi.

- Hyvästi.. ...Komisario, vielä yksi asia... Tiedättekö yhtään tapausta historiasta jossa kotiaan puolustaneita sotilaita olisi kutsuttu terroristeiksi, hulluiksi, ja tuomittu parantoloihin?









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti