Kohta ne perkeleen kommarit ja ylioppilaat ja ihme säätäjät ja insinöörit taas hoippuvat silmälasit vinossa pitkin kaupungin puistoja.
Joku 'vappu' tai mikä lie.
Vaikkein moisesta välitäkään niin mahdollinen aurinko ja yleinen juhlahälinä tempaavat mukaansa introvertin taiteilijan, blah blah blah jonka tunteet kuolivat kauan sitten läpäläpä niin edelleen ja sielu on musta aukko joka imee sisäänsä kanssaihmistensä ilon rippeet, kasvit kuihtuvat ohi kulkiessa ja koirat haukkuvat ja lapset itkevät ja..
- NATSIRASISTIII RASISTIII ARRGHHH MIKS SUL ON HAKARISTI TOSSA SIVUN LAIDASSA NATSIII?!?!!!
Heeei, hei. mitä nyt. Elähän nyt natsiksi hauku. Minulla on vain auktoriteettiongelma. Natsisaksassa olisin vittuillut sen ajan hallitsijoille, kun taas sinä olisit ollut heidän sylikoiransa. Tajuatko. Osamme ovat aina samat, vain termit vaihtuvat. Narsistiset johtajat, valehtelijat ja heidän lammaslaumansa saavat vain pinnani kireälle, oli aika, agenda tai valtio mikä tahansa. Älä enää keskeytä, kiitos.
10 vuotta keskitysleiriä. Schnell schnell!
Mitähän on se kuuluisa alkoholismi. Olen vetänyt viinaksia säännöllisesti ja aina liikaa siitä asti kun 18 täytin.
Krapulat ovat niin pahoja tässä kolmenkympin jälkeen ettei enää tee mieli sekaantua alkoon liikaa.
Olen ylittänyt jokaisen tunnetun riskirajan, nähnyt mahtavimmat hallusinaatiot ja blackoutit mitä ihminen voi kuvitella, uinut universumin tuolla puolen hulluudessa ja neroudessa, ja silti voin olla juomatta jos haluan. Minua nuoremmat istuvat ojassa imppaamassa bensaa ja lantraamassa lasolia.
Yritän lukea päihdelinkin keskusteluja, tarinoita mutten saa oikein kiinni juonesta. Mitä ne alkoholistit ovat. Ovatko he vain heikkoja? Itse pidän kaikennäköisestä kieltäytymisestä ja lihallisten himojen testailuista. Katson itseäni ulkoapäin ja nauran sille lihalliselle, itkevälle vaistolle joka aina HALUAA jotakin. Totean sille jollekin alitajuiselle elukalle; "Olen sinua vahvempi. Olen jumalasi". Oli kyse seksistä, ruoasta, alkoholista, rahasta, maineesta ja kunniasta. Siinä tajuaa jotain perimmäistä elämästä kun siihen pystyy ja se ei vituta.
Jonkinlaista itsellensä vittuilua. Itsekuritusta.
Bilettäminen ja päivittäinenkin tissuttelu toimii. Mutta että sitä muuttuisi ns "alkoholistiksi". Siis haiseva, rahaton, koditon, lasolia kittaava mursu? Ei. Ei vain mene jakeluun.
Joku vilosoohvi voisi kysyä, juotko oikeasti sen takia koska haluat pitää hauskaa ja tylsätkin asiat tuntuvat kivalta, vai juotko vain koska sinun täytyy. tms roskaa.
Istun tulevan viikonlopun kotona, skippaan bänditreenit, kuuntelen musiikkia, soitan musiikkia, ja tissuttelen suuren määrän alkoholia. Katson verhonraosta kuinka aurinko mahdollisesti paistaa, suljen ne taas, ja tutustun verkkopelaamisen auvoiseen maailmaan.
Alkoholismi?! Nauran alkoholismille:
HAH!! Amatöörit. Viinan orjat. AHAAAH!
Ja vielä formulaviikonloppu mein gud damen und herren. Menevä kausi on Kimin viimeinen mahdollisuus saavuttaa jotain ehkä sinnepäin muistettavaa. Se on sitten ohi. Ketä sitten seurata ja fanittaa? Bottasta? Hyi helvetti mikä robotti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti