Vierailin naapurikaupungissa. Istuin hetken yksin keskustan puistossa lipittämässä olutta. Raitti oli harmaana somalia, ryssää ja jumala ties mitä sakkia. En kuullut lausettakaan suomen kieltä ohikulkevilta ihmisiltä. Siinä iski ihmiselle totaalinen alienaatio. Täysi, painajaismainen, kammottava. Olin kuin vieraassa maassa.
Hyvät kommarit, olette onnistuneet tehtävässänne. En tunne kotiseutujani enää omakseni. Tunsin vain sisäistä tyhjyyttä, vihaa, pelkoa. Siis täysin luonnollinen olotila vieraassa seurassa ja valtiossa. Mutta olin silti Suomen rajojen sisällä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti