Kawaii Komisario Palmu IV

Kello läheni neljää aamuyöstä. Hän sulki kerrostalohuoneiston oven tapaan joka sai ovikellon soimaan - ei siis kovin hellävaroen.

...Kiihkomielisyytenne viittaa henkilökohtaiseen vaikuttimeen...

Mutta mistä nämä kaksi henkilöä, mies ja nainen, keskustelivat, se selviää tässä jaksossa.

Mitä siis tapahtuikaan. Tämä on Kawaii Komisario Palmu, osa neljä

- Nuo kahdella alaraajalla pystyssä kulkevat humanoidit ovat yksi nerokkaimmista eliöistä tällä puolen Orionin vyötä, vaikkakin teknologinen tasonsa onkin kivikauden jälkeistä sähkösurinaa ja öljypelleilyä. Valonvilkutusta ja hukkaenergiaa. Kuvitelmia hyvyydestä ja unelmia avaruuksien takaisista maailmoista. Heidän lapselliset unensa madonrei'istä ja valon nopeudella matkaavista avaruuslaivoista saisivat monet kehittyneemmät lajit kiusallisen myötähäpeän, tai säälin valtaan

- Kawaii, komisario Palmu, mutta eikö nämä tieteisunelmat tieteisuskonnon pappien keskuudessa ole teoriassa mahdollisia?

- Teoriassa kyllä, mutta ne kepit, kivet ja muut raaka-aineet mitä heiltä löytyvät, eivät riitä näiden unelmien toteuttamiseen käytännössä. Heidät on tuomittu

- Mihin?

- Vankilaplaneetallensa. Lukemaan matkaoppaita, matkamuistelmia, kuin elinkautista kärsivä vanki

Komisario Palmu sanoi itsellensä - olet kova kaveri. Sinua on huijattu kahdesti, ammuttu kolmesti, kuristettu kerran, hakattu aseenperällä päähän niin kauan että olet sekaisin kuin valssia tanssiva hiiripariskunta. Nyt katsotaan voitko tehdä jotain todella kovaa- esimerkiksi pukea kalsarit jalkaasi ja häipyä ennen kuin tuo muukalainen huomaa ihmisyytesi

Neiti, voitte kyllä pistää tupakiksi, mutta peittäkää tulipää kämmenellänne, tähän tapaan. Verhoja ei tarvitse sulkea

Sitäpaitsi, nykyaikaisessa popmusiikissa, naisten laulutaito on surkastunut pikkulapsimaiseksi nau'unnaksi.

Miksi sanoin juuri näin?

Miljoonat ihmiset eivät koskaan analysoi itseänsä. He ovat henkisesti kuin mekaanisia ympäristönsä tuotteita. Heitä askarruttaa aamiainen, lounas ja päivällinen, työnteko, nukkuminen, meneminen sinne, tuleminen tänne, vain tullakseen viihdytetyksi.

He eivät tiedä miksi tai mitä he etsivät. Ympäristö ja säännöt ajavat heitä, ympäristö ja systeemi ovat heidän ajatuksensa.

Ilman ääntä, ilman silmiä, tehdasvalmisteisia tunteita, standardireaktioita, sanomalehtiaivot, televisiosielut, ja lukiotason ideat

 
- Entä sielu, Komisario Palmu, entä sielu?

- Ei sielua..............Ihmisen tavoite olisi tuoda henkisyyden ja henkisen kasvun valoa pelkän olemassaolon pimeyteen. Etsiä hieman totuutta, suoda hiukan toisilleen

- Mutta mikä on totuus?

- Mytologia, okkultismi, jeesukset, raamatut, ne ovat lähimpänä totuutta, koska tämä säälittävä hyönteinen - ihminen - ei pystyisi koskaan sanoin kuvaamaan äärimmäistä totuutta. Sille ei ole sanoja eikä matemaattisia lausekkeita. Vain vertauskuvallinen paskanjauhanta voi olla lähimpänä totuutta, ei pienen ihmisen lapselliset matemaattiset logiikkaleikit. Jos pystyisimme lähettämään henkilön avaruuslaivalla totuuteen, tämän astronautin täytyisi olla runoilija, ei tiedemies. Tiedemies ei maahan palatessaan osaisi kertoa mitä näki, eikä hän pystyisi kirjoittamaan siitä laskutikkunsa ja kuivuneen mustekynänsä avulla.
      Ikkuna! Äkkiä, katso. Mitä nuo valot taivaalla ovat?

- Mieheni. Lähde, sulje ovi perässäsi