tiistai 19. heinäkuuta 2016

Aarno Karimo vs. Vakuumipakattua paskaa



Vakuumipakattua paskaa:

Teennäistä musiikkia
Korvia vihlovaa soundimaailmaa
Liukuhihnamielipiteitä
Ylimielisiä tekohymyjä
Kaikki rakastaa kaikkia
Älypuhelimia
Tyhmäihmisiä

Yksi pieni eliitti
Yksi totuus
Totaalisen alienaation tunne kasvaa
Oma viiteryhmä menetetty globalismille & stalinisteille
En jaksa enää musiikkiskeneä

aaah.... Mutta helpotus löytyi läheltä. Hirveä stressi katoaa. katoaa... poissa...




Löysin lähikirjaston poistotuotehyllystä massiivisen opuksen. Se pisti silmään jo kaukaa, en olisi muuten lähestynyt hyllyä ja teosta. Avasin kahdesta kohtaa, luin pari lausetta ja olin myyty, tiesin täsmälleen mitä kirjoittaja oli hakenut ja mikä oli kirjan tyylilaji.

Aarno Karimo - 'Kumpujen Yöstä'. "Eeppinen ja kansallismielistä mystiikkaa sisältävä Suomen historian kuvaus" --kertoo wiki.


 


"1€ - kassillinen poistokirjoja." HAH!
Lätkäisin Aarnon kirjan kirjaston tiskiin, euro päällänsä ja sanoin tyttöselle että tässähän on jo kassillinen HEH HEH, sarjassamme asiakaspalvelun kuulluimmat heitot. Samaan aikaan joku umpimielinen suomanskalainen kaatoi jonkun esitekoristehyllyn vieressäni, pidin sitä merkkinä. Siinä oli jotain elokuvamaista. Ne hetket elämässä muistaa aina.





Jumalauta, niin paljon kuin fanitankin Sarastusta ja sun muita kansallishomoja, Aarnon teksti soljuu ja tempaa mukaansa kymmenkertaisella voimalla.
Luolakarhun klaanin ja jatko-osat kun luki aikoinaan läpi, niin oli hieman sama fiilis. Kuin olisi elänyt jo kaiken tämän.
Kotona pyysin jälkikasvun kuuntelemaan hetkeksi, ja pikkuihminen kuunteli kiinnostuneena melkein läpi koko alun kivikansan saagan. Aivan uskomatonta. Tämä on jopa iltasatukamaa, tai rennoille pötköttelyhetkille loppukesän iltoihin, syysmyrskyihin, talven post-apokalyptiseen tunnelmaan jossa lumimyrskyn pauhatessa aina sytytämme kynttilöitä ja nauramme luonnon köykäisille voimille suomalaisen ihmisen kekseliäisyyden edessä sillä aikaa kun afrikassa syödään villikaalia, lapset itkevät öisin, aikuiset yskivät, koska luteet ja taudit runtelevat.
Rakastan pohjoista.
Turvallisuuden tunne +++ tärkeä lapselle. Tuntuu kuin itsekin olisi taas lapsi.




Näin se maailma valloitetaan takaisin ihmisyyden tuhoajilta; jälkikasvulla jota varjellaan medialta ja koululaitokselta. Noin niinku lapsettomille tiedoksi. Juu, kirjoittakaa sosiaalisessa mediassa ja raivotkaa blogeissa ja neteissä, mutta muistakaa myös lisääntyä, muuten intohimonne elää vain päiväperhosen verran.




.
.
.





Älä, nuori sielu, kyseenalaista vanhojen sielujen oikkuja, tunteita, mielihaluja ja totuuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti