On ihmisiä jotka tarvitsevat järjettömän määrän toteemeja, verbaalista tyhjäkäyntiä, objekteja, sälää, kulisseja, informaatiota, paskaa, konkreettisia kiintopisteitä saadakseen otteen elämästä, jonkinlaisen ankkurin, jotain jolla jäsentää kokemaansa.
Monet ateistit kuuluvat tähän sakkiin.
Sitten on meitä joille on siunattu se tietty moraalinen kompassi ja intuitio. Meidän ei tarvitse takertua reaalimaailman paskanjauhantaan tietääksemme mikä on totta, tarua, väärin tai oikein. Tiedämme kaiken perstuntumalta. Tällaisen ihmisen on hyvin vaikea uskoa ihmiskuntaan ja ihmiseen. Papit, toimitusjohtajat, ateistijohtajat, miljonäärit, näiden joukossa on hirvittävä määrä eksyneitä sieluja joita meidänlaisemme katsovat kuin eksynyttä pikkulasta. Sääli ja hämmennys valtaavat mielen; miten tuollainen tuli perseen alla vetävä paperinohut häslääjä on saavuttanut noin paljon? Ilmeisesti pelkällä outrovertilla persoonalla pääsee liiankin pitkälle.
Näistä häslääjistä tulee mieleen muutama kollega, joilla ei ole kummoistakaan sävelkorvaa, he vain soittavat kuin kone, nuoteista ja ilman tunnetta, ilman mitään kontaktia soitantaan. Ei mitään yhteyttä. Kuin harrastelijateatteri vetäisi Hamletin; onhan heillä vuorosanat siinä saatana valmiina, joten mitä väliä, hamlet kuin hamlet.
Laitetaan soimaan pätkä verbaalista tyhjäkäyntiä. Vrumvrumvrumvrum, auto liikennevaloissa, pitkät valot päällä, ei ketään ohjaamossa, kaikki järkevä, luonnollinen ja omalla painollaan soljuva hautautuu tuohon sieluttomaan saasteeseen.
...Mikä on Descartesin Jumala‐väite? Väite on apriorinen argumentti..
Vitun descartes, vittuun koko descartes. Te oikeasti tarvitsette jotain saatanan järjettömän aivottomia paskanjauhajia todistaaksenne itsellenne ja muille jotakin mikä pitäisi tietää automaattisesti. Laitetaan lisää:
...seuraavat sekulaaria moraalia... tunnustuksellinen katolilainen.... vulgaarissa mielessä... joulupukista ja hammaskeijusta.... teleologinen argumentti... teistisen kosmologisen argumentin... Universumi alkoi... Toisekseen, vapaa‐ajattelijan täytyy huomauttaa... teistisen antrooppisen periaatteen... ei‐falsifioitavilla oletuksilla....
Kas siinä sitä itseään, ateistin uskonlitaniaa ja evankelistista mantraa. ..häsläpälää.. halimulipuupu.. tilililei... ...
Joskus milleniumin koitteessa, parikymppisenä ateistinalkuna roiskin samanlaista oksennusta pitkin nettejä. Tärkeintä taisi olla vittuilu ja oman itsensä nostattaminen, ei minua oikeasti kiinnostanut ateismin ilosanoman levittäminen tai usokkien käännyttäminen, oli vain hulvattoman hauskaa vaikuttaa fiksulta avaruusajan tiedemieheltä. Tiedostin hiljalleen että näiden komeiden litanioiden takana ei ollut mitään. Touhu oli pelkkää pahvista - vitun - kulissia.
Tuossa iässä sitä tajuaa maailmasta jotain, se ensimmäinen askel pois lapsuudesta. Hän tuntee aikuistuvansa; Mitä helvettiä minulle on uskonnontunneilla tuputettu; olen täten ateisti, kuinka tyhmiä te olettekaan, ettekö näe omaa hulluuttanne?!
Tyhmimmät huijarit ja rikolliset tarttuvat ensimmäisimpään, varmimpaan saaliiseen pelaamatta peliään loppuun asti. He tyytyvät siihen; sain tämän! katsokaa kuinka KAUNIS se on! Olen yhtä sen kanssa. Nyt häivyn norsunluutorniini, lällättelen teille siellä alhaalla, ja esittelen kiiltelevää saalistani omahyväisyydessäni.
Tartuin itsekin siihen.. Ihailin sitä.. Laskin sen sittenkin maahan ja sanoin; hetkinen... olen aina ollut hyvin skeptinen.. En voi uskoa mihinkään muiden julistamiin totuuksiin.. en voi uskoa ateismiinkaan.. tässä on jotain mätää.. mitään lopullista totuutta tai elämänkatsomusta ei voi olla.. jos annan tälle pikkusormeni ja sieluni, ties mitä voi tapahtua.. olen oman itseni herra. olen kontrollissa. ateismi on vain yksi muista.. peräännyn.. matkaa on vielä jäljellä.. en ole vielä edes oikeasti aikuinen.. olen vähän yli kaksikymmentävuotias pentu.. isoisäni haukkui viisikymppistä isääni pennuksi.. joten.. minulla on vielä matkaa jäljellä tehdäkseni mitään lopullisia ratkaisuja.. miksi pitäisi edes tehdä mitään ratkaisuja...? ei se voi olla mikään elämän tarkoitus ja perimmäinen tavoite.. minulla on ankkuri.. minulla on kompassi.. minä tiedän.. minä, jumalauta tiedän. mikä vittu teitä riivaa....? yksikään noista ateisteista ei ole ollut koditon, rahaton, sairas, ilman ystäviä.. he eivät ole nähneet sitä tyhjyyttä.. he eivät ole tarvinneet jumalaa.. rikkaiden perheiden onnellisia paskanjauhajia..
Ateistien poleeminen, tahallisesti saatanan ärsyttäväksi luotu pilkkaava ja alistava debatti keskittyy pikkutarkasti tarjoiltavaan ruokaan, vaikka sillä ei ole mitään väliä, se on täysin irrelevanttia, ajan, energian ja rahan tuhlausta. Väliä on vain pöytäliinan värillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti