perjantai 13. lokakuuta 2017

Joogailevat vinkuinuiitit



- Ja tervetuloa takaisin hyvät kuulijat, siinä siis oli Vesa Tanttinen veisullaan 'Mitäs Läskit', joka oli siis huumoriversio hänen intervision laulukilpailun panoksestaan 'Mitäs Läksit' vuodelta 1969. Oliko se neuvostoliitoksi 'tolstyi startovat', ehkä ei, mutta en välitä.

     Mitäs läksit.. Mikä tuosta juolahtikaan kuuppaan.. .. ...Niin; voikohan ihminen vapautua oman anatomiansa rajoista? Katselin itseasiassa näköputkikatodiruudusta doku-mentaalista ohjelmaa kompuuttereista, kalkulaattoreista, siis näistä laskintietokoneista, ja niissähän on tällaisia niinsanottuja "pelejä", että voi ohjata televisiossa tai jollakin ruudulla kaikenlaista neliötä ja muuta. Onko tämä lihakasa tässä sitten ulkoistanut itsensä neliöksi tuonne ruudulle? Olenko minä se värikäs neliö vai minä, vai kumpikin samanaikaisesti?
 
 ■

Ja helvettiläinen jos menet psykoatriarkalle tällaisia höpisemään niin ainakin vapaudut oman lompakkosi sisällöstä mutta kysymyksiisi ei vastata, ehei, ne on sellaisia vekkuleita ne psykopaatit. Vähän koputtelee sieltä täältä kaulimella, nuuskaisee korvien takaa geigermittarilla, ja kysäisee lopuksi näön vuoksi kiinnostuneena -miltäs se semmoinen sitten sinusta tuntuu?

Ala hyvä mieeeees joogaamaan häh häh hää!, se vielä antaa vastaukseksi ja kiittää rahoista, vainolainen. Kokeilin kerran tuota joogaamista, mutta aikaisemmin oli hyttynen livahtanut taas pirttiin niin mietippä pari kertaa tuntuiko sielu valaistuvan? Viimeistään kun kaappikello kumisi siinä kello neljää illalla niin kirosin saatanat ja perkeleet ja avasin pullon.

Hetken istuttuani menin sitten potelini kera metsään kävelylle, oli aivan hiljaista, paitsi nyt luonnon äänet ja satunnainen leuto tuuli. Istuin kallion laella parisen tuntia niin kuin minulla on muutaman kerran viikossa tapana kesälomilla, ja siinä ajatukset rauhoittuivat. Eli sen minä sanon että tuollaiset joogailut ovat saatananistien keksintöjä tai itämaisten muumioita palvovien neekereiden, vai mitä nämä vinkuinuiitit ovat.

Olisi mukava vielä jutella hetki, mutta nyt koittaa retki. Menen hieman paikkailemaan rungon vuotoa tuonne alas konehuoneen tienoille.
Paikkaaminen on hieman hankalaa sisältä käsin vesillä ollessa, mutta minkä teet kun en osaa uida. Mutta jos en paikkaile; joudun lähipäivinä opettelemaan tuon vetehisten taidon.

Lähetys päättyy













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti