My Little Gestapo Dungeon osa 17: Alimasiina-ase

  

- Herr Frau Kommandant Feyris, haluaisimme vielä mennä erääseen päivänpolttavaan asiaa..

 

 

- No menkää sitten! Häh? Ettekö mennyt? Olette vielä siinä? Ai polttavaan? Polttamaan? Oletteko siis tupakkimiehiä?

 

 

 

- Ei, vaan haluaisin...

 

 

 

 

- Varmana haluaisitte!! Niin minäkin haluaisin. Kaikki varmana haluaa kaikkea. Mutta katsoppa!

Katso!! näköelimilläsi! Uusi hankintani!! Mikä se on? Se on alimasiina-ase!

 

 

  

 

- Ali..masiina.. ase??!

 

 

 

 

- Kyllä, alimasiina-ase!! Se ei ole masiina-ase, vaan alimasiina-ase! Ei pistooli, muttei myöskään masiina-ase, joten kutsun sitä alimasiina-aseeksi!! Noniin kiitos, poistukaa toimistostani. Te myös lukijat ja muut varkaat, sakilaiset ja hunsvotit

 

 

 

Ei Ferrarin Rosso Corsa, vaan..

 

Juuri kun ihan vähän VAHINGOSSA tuudittautuu ajatukseen että kyllä ne japanilaiset ovat sittenkin melko normaalia sakkia, niin auts..

 

Toyota FT-86 Concept.

 

 "The custom red paint was based on the backside of a Japanese macaque"

 

 Eli ei rosso corsa, ei ferrarin punainen, ei muukaan punainen, vaan punapersepaviaanin punainen!! KYLLÄ!

 

 

 

Oikeasti!! Voi herra NISÄ. Herrani NISÄ! 

 

Sanomalehtimiehen Vapaus

  

  "Eräs newyorkilainen kustannusliike julkaisi jonkin aikaa sitten kirjan "The Washington Correspondent", jossa väitettiin eräitä mielenkiintoisia toteamuksia. Kirjan tekijä esitti tässä vastaukset kiertokyselyyn, joka oli lähetetty usealle sadalle sanomalehtimiehelle. Kysymykseen joka koski sanomalehtimiehen vapauden laajuutta, vastattiin usein lakonisesti siten, että jokainenhan tietää, että on kirjoitettava, mitä lehden julkaisijat haluavat, ja että muussa tapauksessa mies heitetään ulos toimituksesta. Kirjan tekijä Leo C. Roston huomautti edelleen, että ihmisten muodostamassa yhteiskunnassa jossa vapaus on sievä iskusana, puhdas omatunto on ylellisyyttä, vain niiden etuoikeutena joilla on riittävästi rahaa vastustaakseen henkilökohtaisten ihanteiden kustannuksella tapahtuvaa kompromissia."
 

- Teksti kirjasta "Saksan Tie", 1941

 

 

 

 

 

 

 

Se asia. se siis. se asia.

 Justiinsa nii kun on kuitenkin se sillä tavalla että ei periaatteessa kukaan ole mutta on kuitenkin niin, vertauskuvainnollisesti siis.

 

 Mä siis tarkotan että aina joku jotain mutta kukaan ei ikinä mitään mut sit kumminkin. Tai ei. Ehkä. Ehkä niinku melkei. Mutta kun ja jos niin ni silti on sillei, ja tällei, ja asiat on niinku nii. Niinku sillee.

Gulag numero 2026