maanantai 30. tammikuuta 2017

Roinalasti #857































































Huh mikä lasti roinaa... tuntuu kyllä pari päivää.

Toivottavasti mukaan ei eksynyt yhtään miliisijellonaa.

Santa Clara #2


 ...
 Kapteeni pani rukouskirjan kädestään ja heittäytyi koijuunsa pitkälleen. Tuskin hän oli saanut silmänsä kiinni, kun pyöröikkuna näytti avautuvan ja korealaisen kylmät, merilevien puoliksi peittämät silmät tuijottivat häntä pyöröikkunan aukosta.
- Mene pois, kapteeni mutisi, anna minun olla rauhassa. Enhän minäkään sinulle kummittele.
- Et, kun et voi, kun et ole vielä kuollut, korealainen vastasi, ja kapteeni ihmetteli hänen virheetöntä Picardien murrettaan.
- Mutta jos tietäisit kuolemasta sen verran kuin minä tiedän, korealainen jatkoi, niin toista tekisit. Kuolema on . . . Luurangon käsi työnsi korealaisen syrjään ja bergensarin pääkallo tuli hänen tilalleen.
- Miksi kielsit vähentämästä purjeita? Bergensari sanoi. - Minä tunnen ne vedet paremmin kuin sinä. Niillä vesillä ei saa mennä täysin purjein. Siellä tuuli muuttuu kovin usein. Sinä olet murhaaja.
- Niin olenkin, kapteeni vastasi huokaisten väsyneesti, mutta sille sinä et voi yhtään mitään, et yhtään mitään. Mitä sinä voisit tehdä? Minulle ei kukaan mahda mitään. Mene puhumaan santarmeille maihin tai kenelle hyvänsä.
- On olemassa korkeampiakin kuin santarmit, bergensari vastasi.
- Mikä sitten?
- Koeta itse miettiä, sanoi bergensari kaivaen luisella sormellaan merilehvän kappaleen silmänaukostaan.
Bergensarin ele sai kapteenin ponnahtamaan säpsähtäen pystyyn. Hän olisi voinut vannoa, että pyöröikkuna hänen silmiensä edessä painui hiljaa kiinni, hän oikeastaan näki sen. Hän meni ikkunan ääreen ja halusi koettaa oliko sulkurengas lujasti kiinni. Hän ojensi kätensä sitä varten mutta pysäytti sen puolitiessä, sillä häntä alkoi pelottaa että rengas olisi tulenhehkuvan kuuma. Yhtäkkiä hän hätkähti tuntiessaan, että joku seisoi hänen takanaan. Hänen olkapäänsä painuivat kokoon ja hän nojasi raskaasti pöytään.










perjantai 27. tammikuuta 2017

R.I.P. MiliisiJellona


Saimme kylmänviileän kehoituksen poistaa edellinen postaus; MiliisiJellona, tai muuten.

yh.. niisk... yhyy.. Ne hirviöt!












 




keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Matka




Olet siis tehnyt matkaa jo jonkin aikaa. Poliittinen suuntautumisesi vaihtui, äkkiä seurasit mielenkiinnolla traditionalistisempaa ajatusta, tunsit korkeamman kosmologisen hierarkian läsnäolon kuin mitä edellinen oppisi sinulle kertoi. Jokin oli vialla länsimaissa, epäjärjestys ja kaaos sai sinut kavahtamaan, ja näit ensi kertaa nuo niljakkaat otukset naamioidensa takana. Kaikki mitä TV:ssä näit, herätti sinussa melankolisen pettymyksen tunteen.


Mutta olet kutakuinkin saapunut oikeaan maailmaan, ja vaikka sekin olisi vasta matkasi alkua, etkä täysin ymmärtäisi, olet silti vahvalla maaperällä ja saapunut omiesi joukkoon. Olet ehkä vielä vailla vastauksia, ja poliittinen minäsi nukkuu, koska aika ei ole vielä kypsä tälle kaikelle. Ehkä tunnet uudenlaista henkistä tuskaa ja kenties jopa raivoa, koska nyt monet ennen arvostamasi ihmiset eivät ymmärrä mielipiteitäsi, jotkut jopa pelkäävät sinua, ehkä jopa haukkuvat sinua, eristävät sinut.


Vaikket koskaan "voittaisi" vaan hukkuisit immigraatiotulvaan tai sinut vangittaisiin mielipiteistäsi, sait silti moraalisen voiton. Vaikket koskaan pääsisi huutamaan vuoren huipulta "voittaneesi" pahuuden, tiedät että voitit sen henkilökohtaisella tasolla, sitä ei kukaan voi viedä sinulta. Sinulla oli selkärankaa olla oikeassa, välittämättä vertaispaineesta. Uskalsit puhua sen puolesta omalla nimelläsi, peittämättä kasvojasi. Haistatit sille pitkät ja menetit jotakin, mutta olet saamassa tilalle jotain paljon enemmän, paljon terveellisempää. Olet korkeampi, parempi olento, yli-ihminen maan päällä, voitit valheen, ja henkisen laiskuuden sudenkuopat.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Cyberpunkeksploitaatio numero 2


















Kiimainen apinalauma


- Edellinen artisti oli siis Laila Kinnunen, Sauvo Puhtilan sävellyksellä "niin paljon kuuluu rakkauteen". Mutta tiedätkö rakas kuuntelija mitä kuuluu kakkosmikille? Se selviää nyt. Ole hyvä..






- Montako ihmistä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? ... .. ... .. .. No ei sillä ole mitään väliä, koska kaikki unohtavat asian kun ryhtyvät nussimaan ja sotimaan kuin kiimainen apinalauma. ...   .... ... .. .. ... ... ..
 .... ..ja... Ja jos ne pystyvätkin hetkeksi keskittymään, niin ne... ne ryhtyvät huutamaan toisilleen että hehkulamppu on saastuttava ja pitäisi vaihtaa energiansäästölamppuun. Joka taas on oikeasti vielä saastuttavampi, koska sen harvinaisten materiaalien hankintaan tarvitaan avokaivoksia, ja ydinjätevettä, ja sen lisäksi se säteilee ihmiselle vahingollisella tavalla, muutakin kuin valoa. ja..
 . .... .. .
. . .  .. .... . .. . ..? ... . .. . . .. Lopulta idea taas hukkaantuu, ja ne alkavat heittelemään toisiaan niillä hehkulampuilla ja energialampuilla, ja hakkaavat ja nussivat toisiaan.
. . . . . .........









- .[.. .... .. ..No et tasan jatka... ... ..täyttä paskaa]... ...Anteeksi kuulijat meillä on pieniä teknisiä ongelmia ja huumorivartti jää nyt sillä erää siihen. Ääh.. Jaahas.. Mutta oliko tuo sutkautus olevinaan jonkinlainen sosiologinen kommentääri ettemme pysty mihinkään suurempaan, vaan tuhoamme itsemme? Ehkä vitsissä piilee totuus.

Muita tapahtumia maailmalta; Kaikkien rakastama Kapteeni pieruraiskattiin sadistisesti keskellä kirkasta päivää. Tekijää ei ole tavoitettu, mutta löyhkää seuraamalla poliisi arvelee tekevänsä tulosta asian suhteen. Kapteeni on tällä hetkellä tehohoidossa federaation hätäsataman telakalla. Ei se fyysinen kipu, mutta se henkinen selviytyminen. Miten palautua normaaliin elämään?

Mutta tässä Tanna, ja Onnen Soturi. Oletko sinä hyvä kuuntelija hiihdellyt palkka-armeijassa? Blogi-isän.. emän.. blogihenkilö sanomansa mukaan on.