Ranska: Kömpelö pappi kompastui rauhanomaisten turvapaikanhakijoiden veitseen ja menetti päänsä.
Saksa: Rasistinen poliisi ampui metsurilapsen jonka kirveeseen yritti viisi rasistista matkustajaa tappaa itsensä. Kaikki loukkaantuneet on pidätetty.
Saksa: 15 uusnatsia loukkaantui äärioikeistolaisessa klubissa heidän räjäyttäessään syyrialaisen maahanmuuttajalapsen.
Tekijät vannoivat uskollisuutta Hitlerille.
Ranska: 85 äärioikeistolaista mielenosoittajaa kuoli ja 308 loukkaantui heidän syöksyttyään tahallisesti työmatkalla olleen turvapaikanhakijan kuorma-auton alle yrittäen lavastaa joukkomurhan. Asianomaiset ja heidän perheensä on vangittu elinkautiseen.
"...if it (the Shadow) is repressed and isolated from consciousness,
it never gets corrected and is liable to burst forth suddenly in a
moment of unawareness. At all events, it forms an unconscious snag,
thwarting our most well-meant intentions." - Carl Jung
"The
educated man tries to repress the inferior man in himself, not
realizing that by so doing he forces the latter into revolt." - Carl
Jung
"Who looks outside, dreams; who looks inside, awakes." - Carl Jung
Hyvin sanottu siellä etuoikealla! Kyseessä oli kuin olikin Kari 'Runk' Junkkari, eli Carl Jung!
There is no coming to consciousness without pain. People will do
anything, no matter how absurd, in order to avoid facing their own Soul.
One does not become enlightened by imagining figures of light, but by
making the darkness conscious
- Carl Jung
Demonien kohtaaminen! Voitit juuri ilmaisen kävelymatkan lähipubin vessaan! Muistahan ottaa bikinit mukaan! Uraa!
Tässä vielä pläjäys toontownia; viimeinen ei ole oma tekele, mutta niin hassu että saa olla mukana.
Jälkikasvu kysyi äskettäin "miksi päivät menee niin nopeesti, ei ne ennen mennyt". Pelästytti hieman, koska itse olin miettinyt samaa. Pari vuottakin hujahti hetkessä ja viikkokin tuntuu parilta päivältä.
Muutamana viime päivänä aika on jotenkin kompressoitunut aivan nysäksi. Herään, paistan pekonit, istuskellaan pihalla, käydään kaupassa, pelaillaan sisällä, otan 20 minsan päiväunet, vedän kahvit ja kello onkin jo 14:00. Ennen tuo kaikki tehtiin parissa tunnissa aamulla.
Foliohattu-san saattaisi tietää jotain aiheesta. Netissä höpisivät jotain Schumannin resonanssista ja muusta huuhaapaskasta. Ei helvetti, uskokaa sitten vaikka sellaisiin jos haluatte. Ihminen takertuu helposti uusiin ajatuksiin ja teorioihin. Minä vaan katson syrjästä mitä tuleman pitää. Turha innostua uutuuksista. Uuteen täytyy aina suhtautua epäilyksellä.
Mjaah. Pekonien jälkeen tosiaankin kun istuttiin pihalla, mietin schaatanan schuumannin teoreemaa, dioraamaa vai nykydraamaa tai jotain, ja toljotin toisen maailmansodan aikaisen vakoojajännärin sivua seitsemisen minuuttia pääsemättä eteenpäin. Schvittu se kaappasi hetkellisesti mieleni tuo teoria.
Läheisen kerrostalon suuntaan ajoi siinä sitten roska-auto. Sitten sinne meni joku biojäteauto. Sitten joku pahvi+paperiauto jos oikein ymmärsin. Onko tuo nyt sitten luontoa säästävää kun yhden paska-auton sijaan maailmassa ajelee kolme kertaa enemmän paska-autoja? Hei puunhalaaja. hä.? tä. En minä viitti sellaseen lähteä mukaan. Heitän kaiken paskan yhteen roskiin. Noniin, tulkaa karhuryhmät ja supot ja agentit ja swatit ja ufot ja viekää vankilaan tästä kauheasta rikoksesta. En kierrätä, enkä tule koskaan kierrättämään ellei joku valvontakeino siihenkin keksitä.
Aivan pimeätä keskiaikaa. Tuulivoimalankin tyypit pykäävät, ja näin etsivät vainolaiset neodyymia kiinasta ja alfa kentaurista asti, siinä kylät myrkyttyy, joet saastuu, lapset kuolevat syöpään, siellä ruiskutetaan tuhansia tonneja radioaktiivista vettä ja lahjotaan reptiliaaneja etteivät käräyttäisi laittoman ajo-aineen käytöstä pitkin maa-kentauri linjaa, sitten sitä paskaa neodyymimagneettihässäkkää kuljetetaan muutaman korttelin kokoisilla laivoilla tänne toiselle puolelle maailmaa ja avaruutta, kyhätään miljoonasta tonnista teräsbetonista hirviö jossa joku ropeli pyörii, rumentaa maisemaa, katkoo tuhansilta linnuilta päät, ihmiset menettävät yöunensa ja stressaantuvat siitä ropelin huminasta, ja entäs se ropelihirviön betonialusta, taitaa perkele olla kerrostalon kokoinen maahan upotettu kuutio että pysyy tuo luomakunnan ihanuus - toteemiropeli - pystyssä.
Mutta ei se mitään, koska se on cleantech, se on hyvä, se on uusi jumalamme. Sehän on perkele helvetin puhdasta energiaa. Tuuli pyörittää tuota ihanaa ropelia. Katsokaa. Eikö olekin kaunista ja puhdasta. Ilmaista sähköä. Puhdasta. Vitut. Sitten oli vielä asiaa jostakin mutta unohdin ja alkaa unettamaan paskanjauhanta. Jaa, näin kerran unta toisesta ajasta ja maailmasta, siellä sattui ja tapahtui hommia varmaan seitsemän 1,5 tuntisen elokuvan verran, ja vuosikymmeniäkin siinä juonessa vieri.
Uni tuntui kestävän ikuisesti. Kerran havaitsin nukkuvani, ja totesin että olenkohan mennyt oikeassa elämässä koomaan kun tässä on jo muutaman yön unet nyt uneksittu putkeen. Asia unohtui, uni syveni taas ja seikkailu jatkui. Herättyäni tuntui kuin olisin tosiaan nukkunut vuosisadan. Ikävä sitä paikkaa vaikka se olikin paikoitellen pelottava villisikapäisine pahiksineen. Muuten eeppinen ja mukava ja syvä. Kävin siellä nuorempana, hataria muistikuvia on. Ehkä pääsen sinne siis uudestaan, ehkä tänä yönä, ehken koskaan.
Schumann... Mutta, kuten kummituksille, unille, kaikelle löytyy selitys, niin myös lyhentyneille päiville. Kun lapseni oli vielä taaperoiässä, jouduin heräämään klo 6 aamulla, ja illat venyivät yhteentoista nukutusrumban kanssa, siihen päälle omaa aikaa tunti/pari. Nykyään hän osaa tehdä aamujuttunsa itse eikä tarvitse aikuisen apua ja seuraa, joten nukun kevyesti yhdeksään, ja valvon illalla vähemmän. Johtopäätös: Nelisen tuntia enemmän unta vuorokaudessa, vähemmän aikaa hereillä. Tuomio: NO HAIST VITTU SCHUMANN!
Epälaulu on musiikkikappale jonka olet kuullut kehdosta asti niin monia kertoja ettei se enää liikuta sinua, se on vain maailman tylsin möhkäle homeista ääntelyä. 'Sweet home alabama' jne... Conneryn ja Mooren James Bondeja on nähty niinikään taaperosta asti. Silloinhan niistä ei tajunnut mitään, oli vain jännää kaikki tappelut, takaa-ajot ja keksinnöt. Juonista en muista tajunneeni edes teini-ikäisenä mitään. Äsken katsoin ajatuksen kanssa Diamonds Are Forever. Aikuisiässä, tosissaan, analysoimalla. Näin leffan varmaan 20 kertaa 80-luvulta lähtien, milleniumina kai viimeeksi. Ennen kuin leffa alkoi, minulla oli sama tunne; vanhimmat Bondit timothy daltoniin asti ovat epäelokuvia, tiedät että olet nähnyt ne 100 kertaa, muttet muista minkään juonta tai kokonaisuutta, ja ajatuskin katsoa niitä aikuisena kyllästyttää ja saa vittuuntumaan.
Mutta oli kiva nähdä että tuossa rainassa oli ihan ok meininki. Joku hipsteri varmaan niitä kattelee camp-arvonsa takia, mutta yritin ihan lapsenomaisesti peilata millaista tuo oli elokuvateatterissa ilmestymisvuotenaan. Viihdyin. Muoti, autot, efektit, maisemat. Vanha Las Vegas. Krusty the Clownin stereotyyppi lavalla; "en ole muuttanut aktiani 40 vuoteen!" Täytyy sanoa että aika tuoreelta vaikutti. Piristysruiske nykyajan harmaasävyisten, geneeristen toiminta/marvel/korrektin/tietokonemössöefekti paskan seassa. Muistan vihanneeni Brosnanin bondeja, koska ne olivat niitä "uusia" bondeja. En ole varmaan edes nähnyt kaikkia. Timothy Daltonin jälkeen ovat olleet aikamoista kuraa. Täytynee katsoa vielä Roger Mooret läpi, muistan että se oli lapsuudessa se suosikkibond, Daltonin ohella.
Niin vanhaa on alkubond, että se tuntuu jo tuoreelta; ajan pyörä pyörii, ja jotain tulee vastaan menneisyydestäsi, joka aloittaa taas uuden kierroksen. Pyörässä on sohjojarru joka kerää talteen vakavat blondit bondit joita ehkä kukaan ei arvosta tulevaisuudessa. Seuraavan romantiikan ja itsekunnioituksen aikana, he katsovat tuota nykybondia ja sun muita kauhuissaan ja nauraen.
Tim Burtonin BatmanitLepattimet olivat goottilaisia taideteoksia, nykylepattimet sen sijaan.. en tiedä. En erota CSI:tä, daniel graikbondeja, lepattimia toisistaan. Jossain vaiheessa Hollywoodin jo valmiiksi kusinen henki muuttui, ja vuodesta 2005---2010 lähtien kaikki tuotanto muistuttaa toisiaan. Romantiikka on kuollut.
Muistan ensimmäisen "uuden" Lepattimen. Harmaata, tylsää, väsynyttä poliisisarjaa. kaikki tapahtuu jossain new yorkissa. Oliko tämä nyt tom cruisen mission impossible vai joku uusi sarja. Kaikissa samanlainen leukaperäinen, persoonaton paperinukke laatikkopäänäyttelijä, samat sävyt, sama ohjaustapa, samat mukaeeppiset, teennäiset toimintaelokuvasinfoniamusat, samat efektit, samaa mössöä. Hollywood on kuollut; tulee funtsailtua synkimpinä hetkinä.
.
.
.
.
.
"Pokemon... Lapset viihtyvät... Lapset vihdoin ulkoilevat.... Lapset liikkuvat pokemon go:n ansiosta.. Laap lap lap laaapseet... lapaset..." Älypuhelimet, pokemon, hirveätä paskaa, mutta pointti on nyt muualla. Lässyn lässyn, vetäkää vessasta ne saatanan lapsenne, saatanan stalinistiset toimittajanmuumiot. Tietokonepelaajien keski-ikä on nykyään lähteestä riippuen n. 35 vuotta. Mehän saatana alotettiin pelaamaan 80-luvulla, lapset ja teinit ovat vain pieni osaa pelaajakantaa. Se on nykyään elokuva-alan kokoinen bisnes ja vakava harrastus. Hyvä toimittajanmuumio! PELAAMINEN ON NYKYÄÄN YLEISSIVISTYSTÄ JA MAINSTREAMIA, EI TEINIPOIKIEN MARGINAALIHARRASTUS NIINKUIN 80-90-LUVUILLA.
Mitä helvetin pelielämästä vierautuneita muumioita tuolla neteissä kirjoittelee. Mutta ei; kolmekymppisiä pappautuneita, mummoutuneita tärkeilijöitä. Ovatko nämä niitä kylän hylkiöitä joilla ei ollu lapsena omaa nintendoa joten eivät aloittaneet koko touhua? Saatana, olisiko jo aika, olette aikuisia ihmisiä.
Sitten on näitä http://www.peliraati.fi/ "tietoa vanhemmille pelaamisesta". Homma alkaa kääntymään päälaelleen, ja lähivuosina moinen horina on historiaa. Lähivuosien vanhemmat joutuvat toki edelleenkin opastamaan lasta pelien maailmassa, mutta hyvällä faktapohjalla, itse kiinnostuneena. Ei pelkästään ikärajoja kyttäämällä ja raamattu kädessä kauhistelemalla. Siinä vain tulee sanottua että älä multa kysy mitä kuteja halut aseeseen valita. Gewehr 43 on ihan jees lähitaisteluun kun otat S.m.K.Hartit. Yli 150 metriä kun on bolsevikilla etäisyyttä, niin sitten voimansa säilyttää parhaiten kai anschusspatrone s.S. Siinä loppuu kommunismi siltä sektorilta, voi kiljuvat kirgiisit. Nonni, ready for combat. Ota vielä mukaan muutama tellermine 42. Niitä kun viljelee vihulaisen spawnin eteen sopiviin varjoisiin kuoppiin niin on siinä naurussa pitelemistä kun lähipuskasta kattelee kevyen panssarin totaalista tuhoa. Muista painaa Z että maastoutuu.
Aivan kuin vielä hetki sitten pelaajat kertoivat miten he joutuivat selittämään peliä vanhemmilleen ja mitä siinä tapahtuu. Nykyään on päinvastoin, ja huomaan myös omalla kohdallani selittäväni jälkikasvulle pelaamisen hienouksia. Sivistävää touhua sinänsä; minityyppin toisen maailmansodan aikainen tietous on samaa tasoa kuin itselläni teininä. Se tunne kun pikkunen näkee tähtäimessä jalkaväkeä ja käskee Panzer IV:n lataajaa vaihtamaan sirpalekranaatin panssarikranaatin tilalle. Tajusi myös männä päivänä ensi kertaa olla ampumatta raskaampaa vihulaista etupanssariin vaan lähti kiertämään metsikön laitaa että olisi osunut kylkeen.. Vielä kaipaa harjoitusta kokonaisuuden hahmottaminen mutta kyllä täytyy olla ylpeä ekaluokkalaisesta.
Tästä saammekin lopetukseen oivan aasinkusisen sillan; No One Lives Forever I ja II olivat peliklassikkoja joissa parodioitiin bondeja paremmin kuin austin powersseissa.
Sivistymätön pelifoobinen ennenaikaisesti muumioitunut 40-v pikkupaapparainen voisikin aloittaa ehkä niistä harrastuksensa. Tyyppi joka ohjelmoi ensimmäisimpiä kaupallisia tietokonepelejä, hänen lapsensakin on nykyään vanhus. Joten katso peiliin arvon homo; Sieltä tuijottaa vajokki joka on pudonnut kelkasta. Onnittelut. Miljoona vuotta keskitysleiriä tyhmyydestä.
No joo, itse en ymmärrä älypuhelimia tms, mutta minäpä olenkin digiluddiitti.
Vakuumipakattua paskaa: Teennäistä musiikkia Korvia vihlovaa soundimaailmaa Liukuhihnamielipiteitä Ylimielisiä tekohymyjä Kaikki rakastaa kaikkia Älypuhelimia Tyhmäihmisiä Yksi pieni eliitti Yksi totuus Totaalisen alienaation tunne kasvaa Oma viiteryhmä menetetty globalismille & stalinisteille En jaksa enää musiikkiskeneä aaah.... Mutta helpotus löytyi läheltä. Hirveä stressi katoaa. katoaa... poissa...
Löysin lähikirjaston poistotuotehyllystä massiivisen opuksen. Se pisti silmään jo kaukaa, en olisi muuten lähestynyt hyllyä ja teosta. Avasin kahdesta kohtaa, luin pari lausetta ja olin myyty, tiesin täsmälleen mitä kirjoittaja oli hakenut ja mikä oli kirjan tyylilaji. Aarno Karimo - 'Kumpujen Yöstä'. "Eeppinen ja kansallismielistä mystiikkaa sisältävä Suomen historian kuvaus" --kertoo wiki. "1€ - kassillinen poistokirjoja." HAH! Lätkäisin Aarnon kirjan kirjaston tiskiin, euro päällänsä ja sanoin tyttöselle että tässähän on jo kassillinen HEH HEH, sarjassamme asiakaspalvelun kuulluimmat heitot. Samaan aikaan joku umpimielinen suomanskalainen kaatoi jonkun esitekoristehyllyn vieressäni, pidin sitä merkkinä. Siinä oli jotain elokuvamaista. Ne hetket elämässä muistaa aina.
Jumalauta, niin paljon kuin fanitankin Sarastusta ja sun muita kansallishomoja, Aarnon teksti soljuu ja tempaa mukaansa kymmenkertaisella voimalla. Luolakarhun klaanin ja jatko-osat kun luki aikoinaan läpi, niin oli hieman sama fiilis. Kuin olisi elänyt jo kaiken tämän. Kotona pyysin jälkikasvun kuuntelemaan hetkeksi, ja pikkuihminen kuunteli kiinnostuneena melkein läpi koko alun kivikansan saagan. Aivan uskomatonta. Tämä on jopa iltasatukamaa, tai rennoille pötköttelyhetkille loppukesän iltoihin, syysmyrskyihin, talven post-apokalyptiseen tunnelmaan jossa lumimyrskyn pauhatessa aina sytytämme kynttilöitä ja nauramme luonnon köykäisille voimille suomalaisen ihmisen kekseliäisyyden edessä sillä aikaa kun afrikassa syödään villikaalia, lapset itkevät öisin, aikuiset yskivät, koska luteet ja taudit runtelevat. Rakastan pohjoista. Turvallisuuden tunne +++ tärkeä lapselle. Tuntuu kuin itsekin olisi taas lapsi.
Näin se maailma valloitetaan takaisin ihmisyyden tuhoajilta; jälkikasvulla jota varjellaan medialta ja koululaitokselta. Noin niinku lapsettomille tiedoksi. Juu, kirjoittakaa sosiaalisessa mediassa ja raivotkaa blogeissa ja neteissä, mutta muistakaa myös lisääntyä, muuten intohimonne elää vain päiväperhosen verran.
.
.
.
Älä, nuori sielu, kyseenalaista vanhojen sielujen oikkuja, tunteita, mielihaluja ja totuuksia.
- Kyllä.. Jatketaan vielä radiopuheeni kanssa: ...En halua provosoida saksalaisia. Meidän ei pidä antaa rasismin ja vihan voittaa. Sitä he haluavatkin. Eivät kaikki saksalaiset ole natseja.
Loppujen lopuksi olemme kaikki ihmisiä. Rakkaus ja hyvyys voittavat.
