Lentävä ohjaajasukupolvi

 

x-kopteri, quad/rokopteri, multikopteri, drone, whatever homoropeltaja..

Kiitos huokeiden ja laadukkaiden neliroottoristen, ja gopro-kameroiden, saamme nähdä nyt kyllästymiseen asti kopteriajoja, oli tv-ohjelma mikä tahansa, vaikka Ville Virtanen vesimelonipellolla Persestaniassa, yritysesittelyvideo Penan Grillistä, femakko eräretkellä lapissa, yläasteen filmikerhon testisessiot, muurahaisten elämää lähikuvassa, niin siellä sitä yläilmoissa kiikutaan tuon tuosta, sopiiko se kokonaisuuteen, liittyikö se aiheeseen vai ei. 
Teknoleikkikalu helvetistä, tuleville ja nykyisillekin Ero Kokkosille.

 Ei tartte kalliita puomeja, nostureita tai niinsanottuja oikeita lentoaluksia. Ei rinteeseen tai talon katolle kiipeämistä. Ohjaaja on vapaa kahleistaan ylikäyttämään silmää taivaalla, vain koska se on mahdollista, ollakseen vain pilvien vanki.

Ja aina kun sattuu tuulenpuuska kohdalle, kopteri tekee tutun niiauksen, jolloin operaattori säätää hädissään iänikuisen vastaliikkeen, ja tämä kaikki jätetään sellaisenaan lopputulokseen ihmissilmää karmimaan. Surullista, piinaavaa.

Kuin elokuvan alkuaikoina, ja aina uuden tekniikan saapuessa, tietyt tekniset maneerit niissä aina pistävät silmään. Neliropeli on se nykyajan väpättävä häpykarva projektorissa jne..


Piru vie, näitä lentovehkeitä olisi kiva kytätä pusikossa hyvän ilmakiväärin kera.. Laitetahan korvan taakse.