Tämä seuraava on hiukan synkempi, mutta koettakaa kestää, paukkuarat äpärät.
Oli nimittäin kerran Saksanmaalla mies.
Jotkut sanovat hänen olleen 198 senttiä pitkä. Eräät taas väittävät kovasti 214 senttimeederiä, joka on täysin absurdi valhe, koska sellaista sanaa ei ole olemassakaan, ja toiseksi, näin hänen valokuvansa joku oli noin 10 senttiä korkea. Mutta niin minä, kuin nuo kummatkin osapuolet tosin olemme yhtä mieltä hänen hauiksensa paksuudesta, joka oli 80 sentin paikkeilla. Täyttä arjalaista jumaluutta. Pelkällä lihasmassalla yksistään oli painoa tavallisen miehen verran. Eräänä aamuna ryssän aroilla, tavallista nälkäisempanä, hän söi aamupalakseen puolikkaan hevosen, ja siitä joutui pirulainen vaikeuksiin huoltojoukkojen kanssa, mutta söi heidätkin kostoksi, saman pitkän päivän iltana. Sanotaan hänen kerran haukanneen palan vihollistankin etupanssaristakin, ja tämän jälkeen nielaisi yhtenä suupalana kuljettajan ja etuampujan. Miten helvetissä hän sitten pääsi tankin edustalle ylipäätäänsä hengissä, kysyt? 
No, hän kuljetti vyöllään tennismailaa jonka verkko oli kudottu juutalaisten payoteista, ja kahva oli jäätynyttä ryssien verta joka tällaisessa olomuodossa oli tunnetusti kovempaa kuin volframi, kylmää, pahaa ja ilkeää kuin ryssän sielukin. Tällä aseellaan hän torjui näppärästi vihollistankkien laukaukset, tykistöstä puhumattakaan, ja mahtavin koholyönti kuuleman mukaan kantoi itärintamalta asti itsensä Stalinin käärmeenpesään. Sota olisi ollut ohi hetkessä, mutta mistä hän olisi voinut tietää ettei Stalin ollut paikalla juuri sillä hetkellä? Eihän hän sentään mikään ajatustenlukija tai muu satuolento ollut.
Tällä supergermaanilla taisi olla, en ole ihan varma, taistelutoveri joka oli hänen täydellinen vastakohtansa kaikin mahdollisin tavoin. Tai käsite "taistelu" on suhteellinen, sillä hänen esimiehensä eivät päästäneet häntä koskaan etulinjaan: häntä pidettiin niin onnettomana, että hänet nähdessään russkij soldatskij ja merentakainen liittolainen Private G.I.Joe olisivat kuolleet nauruun.
VastaaPoistaMikä logiikka niillä esimiehillä oikein oli? Etulinjaanhan se onneton olisi pitänyt viedä ja käyttää kaikilla mahdollisilla rintamilla: silloin sota olisi loppunut ja kyseinen Landser olisi päässyt historiaan Der Führerin salaisena aseena!