Anna kun mä korjaan

Kaikki samanlaisia.. kaikki kulutusrobotteja.. ei valtioita.. . ei rajoja.. ei rotuja.. ei kulttuureja.. kaikki samannäköisiä... ei juuria... globalismi.. ei rotuja..

Taiteilijana Neuvostojen Liitossa

Hei, olen kaamea isäm maam ystävä
Syön hippejä ja minulla on tehtävä

Olen dandy kuin Baudelaire,
Mutta hyvien ihmisten mielestä pelkkä Vesa-Matti Loiré

Mutta jos keskustelen Veskusta
En voi faktoja kiskaista taskusta

Koska päälleni on vain väkisin laitettu maam ystävän maski
En tiedä Loirista sen enempää kuin baskimaan baski

Mutta jos haluat että menen rooliin
Sanon sieg heil ja upotan pääni booliin

Ryystän itseni täyteen ja olen sekava
Nyrkkini on kuin leka ja ilme haudanvakava

Vaikken liian suurista kissaeläimistä pidä
Leijonakoru kaulassa voin öykkäröidä

Mutta älä lyttää minua sellaiseen muottiin
Olen taiteellinen ja sävelkorvani osuu aina nuottiin

Minut on jo rooliin laitettu

Maam ystävä on piiloon taitettu

Et erottaisi minua metroseksuaalien jonosta
Kävisin niin naisesta kuin homosta

Olen soluttautunut hyvien ihmisen musiikkipiiriin
Kuin kissa joka iskee silmänsä vaivaishiiriin

Kun teen Helsingissä töitä
Hyvä ihminen suvaitsee ja miettii jo kanssani symbolisesti hääöitä

Hän kehuu kenkiä ja tukkaa

Lehdissä hihkuu ja keikkaa pukkaa

Muttei tiedä katsovansa lammaspukuista susihukkaa

.

 

MISSÄÄN KUIN TÄSSÄ en saa todella itseäni ilmaista,

On kuin eläisin aikamatkalla neuvostojen liitossa

Koska jos en laula kuin hyvä ihminen haluaa

Minut heitetään polttouuniin ja kauas taivaalle urani savuaa

 Kun tulee konservatiivinen vallankumous

Lupaan tulla kaapista ulos

Sillä välin piilottelen poliittisilta vainoilta

Ajatukset lukkojen takana, sivistyksen raunioilla

Viesti salaiselta asianaiselta

Merenneitojen tappaminen jatkuu Japanissa

 

 Japanilaiset kalastajat surmaavat joka vuosi satoja merenneitoja. 

Kymmenet merenneidot taistelevat hengestään lahdessa, jonne Taijin kalastajat ovat ne ajaneet. Verkot estävät heitä pakenemasta. Kalastajat sohivat veneistään käsin verenpunaista vettä keihäillä, harppuunoilla ja veitsillä. Neidot sätkivät matalassa rannikkovedessä, joten niihin on helppo osua. Käsipohjaa uiden ja pyrstö kivusta sätkien he yrittävät takaisin merelle.

Tyynenmeren rannikolla sijaitseva 3500 asukkaan kaupunki Taiji on yksi niistä paikkakunnista, joissa merenneitoja tapetaan vuosittain. Kalastajat selittävät jokavuotisen pyynnin olevan perinne. Heidän mukaansa merenneidot viettelevät nuoria miehiä hukutusitsemurhiin, ja syövät kylän kalansaaliin ja vievät siten rannikon asukkailta toimeentulon. Japanin rannikolla tapetaan vuosittain yli 800 merenneitoa kuusi kuukautta kestävän Neitopyyntikauden aikana. Merenneitoja menehtyy myös japanilaisen kalastuslaivaston trooleihin.

Erityisesti länsimaiset eläinsuojelijat vastustavat merenneitojen tappamista. Viime vuosina on mukaan tullut Amnesty, ja on puhuttu merenneitojen ihmisoikeuksista. Ovatko he inhimillisiä olentoja, onko heillä tunteita, pitäisikö heille suoda täydet ihmisoikeudet ja koskemattomuus, kenties valtio ja turvapaikkoja?

Kalastajille merenneitojen tappaminen on kannattavaa liiketoimintaa, sillä he myyvät osan saaliistaan uimabordelleihin. Ennen kuin tappaminen alkaa, eri puolilta maailmaa Taijiin tulleet bordellien edustajat tutustuvat sumppuun ajettuihin neitoihin. Neitojen lisääntyminen on uimabordelleissa vaikeaa, joten uusia yksilöitä on hankittava jatkuvasti, koska miespuolisia merenneitoja eli vetehisiä on harvassa ja niitä harvoin saadaan pyydystettyä. Valikoima Taijin kaltaisilla paikkakunnilla neidonpyyntikauden aikana on suuri. Kun bordellien edustajat ovat tehneet valintansa ja nämä yksilöt on erotettu joukosta, jäljelle jääneiden neitojen tappaminen alkaa.

Japanin hallitus ei ole myöntynyt eläinsuojelijoiden toistuviin kehotuksiin lopettaa merenneitojen tappaminen. Taijissa on totuttu länsimaisiin mielenosoittajiin, ja kalastajat pitävät heidät loitolla tapahtumapaikasta. Mielenosoittajia uhataan usein väkivallalla, jopa tappamisella. Kaiken lisäksi merenneidonlihan on havaittu sisältävän riskirajat ylittäviä määriä elohopeaa. Monet rannikolla elävät perheet eivät kuitenkaan halua luopua sen syömisestä.

Tampereen Särkänniemen kolme pullorintamerenneitoa on aikoinaan pyydystetty luonnosta Yhdysvaltain vesiltä maan viranomaisten luvalla. Särkänniemessä niille on syntynyt kaksi poikasta.


Äänestä, he eivät voi. Eläinoikeuspuolue.

Paperisotaveteraani, people of color, juutalaiset

  
Tjahas, se on paperisodat virastojen kanssa hoideltu, on täytetty lippusia, lappusia, lomakkeita, kaavakkeita ja viety ja postiteltu ja kyselty ja haettu ja stressattu ja vittuiltu ja vittuiltu takaisin. Nyt on toivottavasti kaikki kunnossa etten päädy lumihankeen asumaan ilman ruokaa ja rahaa.

  Olisihan se mukava vain asua metsässä ja metsästää ruokansa. Helvetin nykyaika. Sen takia tietyt ihmiset tekevät itsemurhia tai syrjäytyvät kodittomiksi kun eivät jaksa tätä jatkuvaa taakkaa, stressiä, painostusta.
  Paperisotaa on nyt harrastettu lähes koko aikuisikä, ja voinkin julistaa olevani paperisotaveteraani. Ostakaa heijastin, läskipäät, ja missä on mitalini? Saatana. Ja muistakaa sitten runsaalla eläkkeellä muutamankymmenen vuoden päästä.

- Oikeisiin töihin, ja Gibsoni myyntiin!

- EI EI EI Eiei eieiiiiiiii!!!!!

Eikö sotien välisten sukupolvien armeijat harmaahapsiseen upseeritasoon asti jne ole vain paperisotaveteraaneja. Kyllähän sitä kovasti harjoitellaan ja opiskellaan mutta käytännön kokemus puuttuu. Nuoremmat ovat sentään räiskineet samoja sotasimulaatioita kuin mitä jotkut armeijat käyttävät koulutukseen. Arma, america's army, jne.. Pullamössösotureita. Digimosureita. Kokiskenraaleja. Pitsapamauttelijoita. Torvelotykkimiehiä. Ainut fyysinen sotatilamainen kontaktihässäkkä taitaa olla nakkijonosta klo 5 aamulla.

Sitten monet ovat tietysti lumisotaveteraaneja. Nykylapset eivät saa edes heitellä lumipalloja koulujen ja eskareiden alueella, joten heiltä jää puuttumaan tietty virallinen laitosvaikutteinen lumisotakokemus.

 .

.

.

Sitten sananen ihmisroduista

.

.

.

Päätämme saarnan juutalaisuuteen