Hei, se on pukki tässä kun laittaa vähän ajatuksia ylös. Kirjoittaminen on halpaa terapiaa työttömälle, sanoi työtön terapeutti kun halpaa terapiaa kaipasi.
Tämä joulun jälkeinen aika.. Se ajaa minut äärimmäiseen masennukseen. Nimittäin kun kesästä asti valmistaudut jouluun. Tuntuu että elämällä on tarkoitus. Ja vihdoin loppuvuodesta kaiken kruunaa h-hetki, lasten hymy ja joululaulut. Uusivuosi on vielä siedettävä, mutta sitten alkaa kyrsimään ja urakalla. Tiedän mitä ajattelet, mutta ei tämä "lomalta" tunnu.
Edellinen pukki, Nikodémus Henrikinpoika (1702-1941) hirtti itsensä korvatunturilla navetan tukipuihin. Sano minun sanoneen että sitä vitutti syvästi se alkuvuosi ja kesä. Saksalaiset häärivät Joulumaassakin kysellen että mihin sijoitetaan ilmatorjunta ja saako täällä olutta. Härskiä ja epäkohteliasta käytöstä, kuin turistit lomakylässä.
Enhän minä sitä nuorena kardinaalitonttuna ja pukkiehdokkaana tajunnut että Nikoa vitutti työttömyys ja sitten vasta sakemanni. Nämä kaksi yhdessä saivat siltä vintin pimeäksi. Joulukin oli peruttu osassa maailman koteja, ja lopuissakin sitä vietettiin kovin askeettisesti, siinä oli toimeentulo jo vaakalaudalla. Kaikkea leimasi epävarmuus.
Minulla itsellä ei mitään niitä natseja vastaan ollut, olivatpahan vain tavallisia sotilaita ja perheenisiä pelinappuloina jutkujen ja kaikennäköisten suurvaltojen pelissä.
Pukilla vähän ajatus nyt rönsyilee levottomana mutta minkäs teet, kello kun on 7 aamulla, otin jo naukkuja viskeistäni ja tiedän etten tänään aio tehdä muuta kuin pyöritellä peukaloitani, tissutella viskiä, käydä Petteri Plutoniumkuonolla ajelulla ja ihmetellä pakkasia ja neekereitä ja muita kummallisia Persepaskastanian asukkeja joita tuonne tyhjähköön tonttuopistosiipeen jouduin asuttamaan kun maahanmuuttovirastot ja sun muut uhkasi oikeudella ja busineksen sulkemisella, huostaanotoilla ja porojen takavarikoimisella. Sanoppa minun sanoneen tämmöistäkin: On tuo perkele kiristystä moinen. Kokki- ja Sihteeritonttuja ne ovat käyneet lääppimässä nyt parin päivän ajan kanttiinissa. Noh, eiköhän niistä päästä eroon, minulla on pari ässää hihassa.
Palatakseni Nikodémukseen, se olin minä joka sen sieltä navetasta löysi. Huulet sinisenä möllötti niinkuin irstas, rasvainen joulukoriste. Taisi tukehtua hitaasti. Nappasin tuolin, leikkasin köyden puukolla ja yritin hidastaa roikotetun lihan putoamista lattialle, mutta sehän jysähti pää pahasti edeltä betonilattiaan, kun en minä ruipelona pukkiehdokkaana sitä jaksanut pidellä. Sain leikattua köyden kaulan ympäriltä jolloin ruho alkoi sätkiä ja kurkusta kuului korinaa ja jotain pientä oksennusta valui ulos, sitten se lakkasi. Eihän me mistään ensiavuista oltu kuultu siihen aikaan, ja tuskin olisi auttanutkaan. Helvetti mikä näky, kun ajattelee että se oli kumminkin edellinen joulupukki. Näen siitä vieläkin painajaisia.
Muutama päivä tuon jälkeen konklaavi kokoontui ja minusta valittiin uusi joulupukki. Ai perkele että tuntui hyvältä. Saatiin vihdoin neuvoteltua se sponsoridiili amerikkalaisen limonaatiyhtiön kanssa jota edellinen pukki niin kynsin ja hampain vältteli ja vihasi. Nikodémus oli hirveän laiska, kunnianhimoton, tyhmä. Jotenkin kyllästynyt rooliinsa. Oli hyvä että teki mitä teki, johan sitä saatana lapsetkin jo pelkäsivät. Kuolaava 240 vuotias kävelevä raato jonka irvokkaan naaman peitti onneksi tuo kirotun takkuinen ja haiseva, hilseinen ja eltaantunut parta. Hyi vittu. Eikä kenelläkään ollut selkärankaa sanoa sille mitään että olisi nyt ollut edustavampi. Olimme hirveitä pelkureita moisen arvostetun jouluFührerin edessä. Olenko muuten kertonut että natsienkin führer eli Hitler kävi silloin Imatran reissullaan tapaamassa myös meikäläisiä täällä pohjoisessa? Enhän minä siitä ole maininnut. Täytyypä kertoa joskus koko erikoinen tapaus.
Hirttäytyminen.. En minä halua sellaista kohtaloa nyt kun ajattelee tarkemmin. Ei tässä ole kuin muutama kuukausi niin pääsee taas pyörittämään joulun bisneksiä. Mutta ne vain aina takaraivossa kummittelee nuo asiat, ja masennus.
Ei minulla muuta sitten. Kiitos kun sain jakaa ajatuksiani.
PS. minulle on tällä hetkellä aivan vitun sama oletko kiltti vai tuhma. En kehoita mihinkään. Tee omat päätöksesi. Hakkaa vaikka naapurin raiskaajamamu, tai vie sille kukkia, jos siltä tuntuu, tai lähetä rakkaus- tai vihapostia li andersonille ja muille keskenkasvuisille tyhmille ja ahkerille sekopäille ja nuorille sieluille.
- Pukki
.
.
.
.
- Tjaa olipa mukava kirjoitella. Sihteeritonttu, vakoojatonttu... tulkaapa lähemmäksi...
...Pssst... Tässä se myrkky mistä mainitsin... Ujuttakaa tätä maahanmuuttajien kissanruokapataan niin päästään niistäkin saatana ja saan länsisiiven viihdekeskukseni taas käyttööni. Keksin jonkun juonen kun tulevat kyselemään että mites nyt kun täällä makaa vakavassa, ehkä kuolettavassa vatsataudissa kaksisataa todella moniin eri kansallisuuksiin, uskontokuntiin ja rotuihin kuuluvaa, väkivaltaisesti ripuloivaa ja oksentavaa ihmishenkilöä. Ja hei, mietinpä että laittakaa jauhetta myös joulumuorin aamupuuroon niin saadaan se paras lahja täksi illaksi, saatana. Onko selvä? Kumpi teistä halusikaan olla uusi joulumuori?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti