tiistai 19. tammikuuta 2016

Vitutuksen sisäistäminen


(eli viestejä rintamalta osa 5 - edellinen osa)



 Toverit tappajat.
  Kalifaatin musulmaanit murskataan seuraavina viikkoina totaaliseen sukupuuttoon. Se mitä Eurabian neuvosto asiasta on mieltä, ei kiinnosta minua. Tällä hetkellä ei ole varaa ajatella pitkällä tähtäimellä, ja neuvottelut voimme unohtaa. Olemme puhuneet, keskustelleet, politikoineet tarpeeksi kauan huomataksemme ettei siitä ole mitään hyötyä. Eurosiperian yhdistyneet kansakunnat idässä, ja Eurabia lännessä, meidän täytyy valita puolemme, ja se puoli on Impivaara.
    On ensisijaisen tärkeää poistaa uhka jonka kynsiin kymmenet impivaaralaisemme ovat viime viikkoina joutuneet; Iisalmen Autonominen Kalifaatti, maamme syöpä.
Nyt, emme ajattele pitkällä tähtäimellä. Myönnän ettei joukossamme ole tarpeeksi visionääristä sotastrategia joka osaisi meitä neuvoa tässä tilanteessa, mutta luulen että hän vain pyytäisi odottamaan mitä Eurabian neuvosto tekee.

Ammuttaisin hänet välittömästi.

Suora, kylmäverinen murhaaminen on meillä verissä. Se täytyy ottaa työnä, joka vain täytyy tehdä jotta voimme jatkaa rauhaisaa eloa ja jälleenrakennusta natosodan repimässä lintukodossamme. Olemme tunteellisia, mutta voimme pyyhkäistä tunteet syrjään kun se on tarpeen.
Raaka teurastaminen on ilo ja kunnia, kun teemme sen rakkaidemme puolesta.



Pahassakin paikassa huomaat että nautit tilanteesta, sopeudut ja janoat lisää. Äärimmäisen kamppailun, piinan ja tuskan tuomaa euforiaa on osuvasti kuvattu vittuuntumisen sisäistämiseksi, vaikkakin psykologit, nuo pelkurit hämärien toimistojensa piiloissa, käyttäisivät halventavaa, perinteisempää termiä 'hulluus'.
   Vittumaisessa tilanteessa, sotilaan mieli käy läpi kolme vaihetta;

1) Ei paha, kyllä tämä tästä

2) Ei saatana, tämähän on aivan vitusta, haluan pois

3) Ooi jumalauta! Vituttaa niin että tämä on jollain mielisairaalla tavalla jopa mahtavaa! Tulta munille HAHAHAARGH!!

Tehtäväni Vampyrkommandanttina on saattaa teidät vaiheesta kaksi vaiheeseen kolme mahdollisimman nopeasti, koska se on mielentila, ja vaihe, jossa taistelija todella on onnellinen. Tämä puhe olkoon muistissanne tuolla pahalla hetkellä, ettei minun tarvitse tulla takomaan järkeä päähänne henkilökohtaisesti.

[- Vieläkö se jatkaa.. voi veljet.. puhuu ja puhuu.. tämä on hirveää. Minulla on kusihätäkin ja näpeistä ja varpaista meni äsken tunto. 25 astetta pakkasta ja olemme seisoneet tässä kelloni mukaan jo 5 minuuttia pelkät kenttätakit päällä.]

- Niinkuin isänikin, isäni isä, isäni isän isä, isäni isän isän isä, isäni isän isän isän isä, isäni isän isän isän..

[- saatana en kestä tätä...]

- ...isän äiti, hänen serkkunsa ja hänen isoäidin isän serkun psykopaattiveljensäkin, aion minä myös taistella maanvaltaajia vastaan, ja johtaa meidät siinä ohessa voittoon. 

Olette toivona niille joilla ei ole toivoa. Olette rättipään räyhähenkiä, musulmaanin monottajia, kamelikuskin kallonmurskaajia, neekerin nukuttajia, vuohennussijain verottajia, sählämin sanktio, turbaanitontun tuomio, kalifaatin kalma, monikulttuurin moukaroija.

Alas kalifaatti, eläköön Impivaara.

Poistukaa.

[- no lopettihan se vihdoin. mennään lämmittelemään]







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti