Antonio

[Luetaan mezzo-piano, hitaasti musiikin tahtiin. Spianato + innig, mutta kuitenkin a bene placito; It's up to you to make it work / Up to the performer]







Minulla oli ystävä, kaukaa Suomesta. Kerron hänestä.


Vaihdan päähenkilön nimen, olkoon hän Antonio.

Antonio, Italiassa, teki töitä, pelkäsi Jumalaamme, Kaikkivaltiasta.

Antonio kutsui kultaansa Giuliaa Persikaksi, toisinaan Prinsessaksi.

Prinsessa; nuori, viaton ja hyväntahtoinen luonnonlapsi, erottui vaaleine hiuksineen pienen Castelsardon kaduilla Italialaisista myrskykorpeista. Kukaan ei tiedä vaalensiko hän hiuksiansa.

Antonio rakasti Prinsessaansa.

Aika, julmuudessaan liikkuu eteenpäin, ikuisesti. Toisin kuin Castelsardon höveli lautturi, aika ei odottanut ketään.

Ajan lautta lähti satamasta, ja ne ketkä ehtivät kyytiin, heittivät pelastusrenkaita niille jotka jäivät rannalle.

Renkaat putosivat satamalaiturin edustalle mereen, niiden perään hypittiin kilpaa.

Toiset onnettomat sielut lähtivät uimalla, tai roikkuvat lautan lepuuttajista, köysistä, lopulta luovuttaen ja hukkuen ikuisuuden mereen, jokainen omalle kohtaansa aikajanaa.

Antonio ei ollut mustasukkainen, hän oli putkimies.

Prinsessa ei ollut omistushaluinen, hän oli baarityttö.

Antonio ei ollut väkivaltainen. Hän omisti muoviosia, metalliosia, Giulian, ja tarvittavat työkalut.
Ammattilainen.

Sinä yönä kotiin palatessaan hän haistoi kaiketi baarin omistajan irstaan hien ja tietyn erityisen ruumiinnesteen Prinsessastaan. Se löyhkäsi kauas, kuin vaaleatukkainen olentonsa olisi uitettu tuon iljettävän mafiakuninkaan nesteissä.

Prinsessan ei pitänyt sortua fyysisiin kontakteihin, hänen täytyi olla seurana baarin asiakkaille.

Prinsessa istui ja vapisi pimeässä keittiössä, kuin hyväksikäytetty räsynukke. Hän tuijotti alas eteensä.

Antonio käveli kaapille ja nielaisi kuivatuista sienistään hyppysellisen, odotti hetken.

Hän otti työkalupakkinsa viereltä metallisen takaiskuventtiilin, murskasi Prinsessansa kallon, valeli asuntonsa bensalla, ja käveli rannalle katsomaan sienivaltakuntansa oranssia, psykedeelistä teatteria. Istui.

Ei hän koskaan todella välittänytkään niistä muoviosista.